Wednesday, June 29, 2011

Missäs kaikki hinttarismugut?

Pride-viikon tapahtumat ovat tärkeä keino seksuaalisen tasavertaisuuden esilletuomiseksi. Jussi Pajusen kutsuminen puhumaan Pride-tapahtumassa vie pohjan yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden politiikalta.

”Pride-viikon tarkoituksena on tehdä kaupunkitilasta paikka, jossa kävellä yhdessä ylpeänä. Helsingin kaupungin politiikka on tämän tavoitteen vastaista: Pajunen ja kaupungin virkamiehet eivät halua, että kaikki voivat oleskella kaupunkitilassa yhtäläisen arvokkaina ja omaehtoisesti”, toteaa Vuokko Viljanen.

Kaupunki toimii aktiivisesti sulkeakseen pois alueeltaan tietyt ihmisryhmät, kuten esimerkiksi romanisiirtolaiset. Myös sosiaalikeskus Satamaa, josta voittoa tavoittelematon omaehtoinen queer-toiminta on löytänyt paikkansa, ollaan häätämässä. Kaupunki pyrkii näin hävittämään tilan, jossa rakennetaan solidaarisuutta yli kansallisten ja sukupuolipoliittisten rajojen.

Helsingin politiikka on koko Pajusen ajan ollut gentrifikoivan syrjivää, huomiota on riittänyt niin dark roomien poistamiselle, Yrjönkadun saunan seksille, kuin citykanien, lokkien, valkoposkihanhien, asunnottomien, kerjäläisten, graffitimaalareiden ja prostituoitujen aktiiviselle vainoamiselle. Tällaisena Pajunen ja hänen joukkionsa seisovat täytenä vastakohtana Priden periaatteille, vaikka muodollisesti kumartavatkin pinkin rahan edessä, ainakin jos sitä pinkkiä rahaa on tarpeeksi paljon.



Ovatkohan Sataman smugut osallistuneet kovinkin innokkaasti queer-toimintaan? Jotenkin tuntuu, että eivät. Seksuaalivähemmistöt ovat jostain syystä smugukulttuurissa aika näkymättömiä, mutta se taitaa jostain syystä olla ihan okei, kun muuten ollaan edistyksellisiä viettämällä yhtä suurta loputonta Varasta jotain -päivää.

No comments: